Mistä apua sisäilmaongelmiin?
Toimi ajoissa, ennaltaehkäisy ja korjaaminen kannattaa
Säännöllinen rakennuksen kunnosta huolehtiminen on parasta vaurioiden ja haittojen ennaltaehkäisyä. Se on osa hyvää kiinteistönhoitoa, joka lisää rakennuksen elinikää ja nostaa sen arvoa. Vaurioiden ja puutteiden korjaaminen on aina järkevintä ja edullisinta mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Kun syyt selvitetään ja vauriot korjataan, altistuminen haittatekijöille yleensä loppuu, terveystilanne paranee ja poissaolot työstä vähenevät.
Toimi heti, kun havaitset tai epäilet, että asunnossasi tai työpaikallasi on huono sisäilman laatu tai rakennuksessa ja sen laitteissa on vikoja tai puutteita. Jos rakennuksen huono sisäilma alkaa aiheuttaa terveyshaittoja, on tilanne kehittynyt jo pitkälle.
Milloin on syytä epäillä sisäilmahaittaa?
Voit epäillä sisäilmahaittaa, jos asunnossasi tai työpaikallasi on:
- sinne kuulumaton, poikkeava ja epämiellyttävä, esimerkiksi pistävä tai maakellarimainen haju
- tunkkainen ilma
- liian alhainen tai korkea lämpötila
- vedon tunne
- näkyvää hometta tai kosteusvauriojälkiä, esimerkiksi maalin tai tasoitteen hilseily, tapetin kupruilu, parketin tummuminen, kaakeleiden irtoaminen alustasta tai muovimaton saumojen aukeaminen
- riittämätön ilmanvaihto (mm. ei tulo- tai korvausilmaventtiileitä, ikkunat huurtuvat, paperiarkki ei pysy kiinni poistoilmaventtiilissä)
- oireilu, jonka kokee liittyvän rakennuksen sisäilmaan.
Epäiletkö sisäilmaongelmaa asunnossasi?
Jos epäilet asuntosi kosteusvaurion tai muun tekijän aiheuttamaa asumisterveyshaittaa tai sisäilmaongelmaa, ota ensimmäiseksi yhteys talo- tai kiinteistöyhtiön edustajaan eli useimmiten isännöitsijään. Vuokralainen ottaa yhteyden vuokranantajaansa. Pienkiinteistön omistaja voi kääntyä suoraan terveydensuojeluviranomaisen tai muun asiantuntijan puoleen.
Asiantuntijan tulisi olla rakennusteknisen koulutuksen omaava ja mielellään rakennusten kosteustekniseen toimintaan ja rakennuksen mikrobiologiaan perehtynyt ammattilainen tai esim. rakennusterveysasiantuntija (Sertifioidut rakennusterveysasiantuntijat löydät sertifikaattien hakukoneesta www.sertifikaattihaku.fi.).
Ympäristöterveydenhuollosta voi joissakin tapauksissa pyytää asuntotarkastuksen, jossa he arvioivat asunnon sisäilman laatua ja sen terveydellistä merkitystä.
Tärkeintä on saada selville ongelman aiheuttaja ja korjata se. Asian etenemisen vuoksi kirjallinen ilmoitus kiinteistön edustajalle on välttämätön. Siinä yksilöidään haitta ja sen esiintyminen.
Jos ongelman selvittäminen ja korjaaminen eivät kiinteistönhoito-organisaation kautta etene, voi ottaa yhteyttä ympäristöterveydenhuoltoon. Terveydensuojeluviranomainen voi velvoittaa rakennuksen omistajan tai muun ongelmasta vastuussa olevan tahon korjaustoimenpiteisiin terveyshaittaa aiheuttavan tekijän tai olosuhteen poistamiseksi.
Lainsäädäntö huomioiden asukkaan on myös mahdollista tilata suoraan maksullista asiantuntija-apua selvittämään ongelmaa. Taloyhtiön vastuulla oleviin rakenteisiin ja järjestelmiin ei kuitenkaan saa tehdä avauksia tai muutoksia ilman taloyhtiön lupaa.
Kuka vastaa ja mistä?
Rakennuksen kunnossapito, huolto ja korjaaminen kuuluvat aina kiinteistön omistajalle. Myös rakenteista johtuvat asunnon sisäpuoliset viat kuuluvat kiinteistön (esim. asunto- tai kiinteistöosakeyhtiö) vastuulle. Asukas vastaa yleensä itse asuntonsa sisäpinnoista.
Osakkeenomistajan kannattaa tutustua huolella oman yhtiönsä yhtiöjärjestykseen, mahdollisiin hallinnanjakosopimuksiin ja erityisesti kunnossapito- ja korjausvastuupykälään ja sen sisältöön.
Ko. pykälään on voitu tehdä muutoksia yhtiön ja osakkaan väliseen vastuunjakoon. Korjaus- ja kustannusvastuiden selvittelystä saa lisätietoja paikallisilta kiinteistöyhdistyksiltä ja järjestöiltä.
Lue lisää https://www.vastuunjako.fi/
Sisäilmaselvitysten tilaaminen
Rakenteiden sisä- ja ulkopuolisen kunnon ja ilmanvaihdon toiminnan kartoittaminen aistinvaraisin keinoin on yksinkertainen toimenpide asumisterveys- ja sisäilmaongelmien selvittämiseksi.
Tarvittaessa tutkimusta jatketaan rakennusteknisin tutkimuksin kuten rakenneavausten materiaalinäyttein ja kosteusmittauksin. Erilaisia tutkimuksia näytteenottoineen tulee tehdä vain erityisistä syistä ja tilaajalle ne selkeästi perustellen. Tulosten tulkinta on usein vaikeaa ja kustannuksetkin kohoavat helposti tuhansiin euroihin.
Tehdyistä selvityksistä on saatava selkeä ja yksiselitteinen lausunto tai raportti selvityksen tekijältä. Siinä on mainittava havaitut ongelmat ja niiden syyt.
Selvitysten sisältö ja taso voivat vaihdella hyvin paljon. Erilaiset toimijat tarjoavat eri nimikkeillä maksullisia palveluita ongelmien selvittämiseksi. Tärkeintä on, että sisäilmaongelmien selvittäjällä on monipuolinen tietämys ja kokemus sisäilmaan vaikuttavista tekijöistä. Rakennustekninen asiantuntemus on välttämätön. Asiantuntijan tulisi olla rakennusteknisen koulutuksen saanut ja rakennusten kosteustekniseen toimintaan perehtynyt henkilö.
Yllätysten välttämiseksi tutkimuksen sisältö ja kustannusarvio on syytä selvittää etukäteen. Sisäilmaselvityksiä ja kuntotutkimuksia tekevät esimerkiksi insinööritoimistot ja sisäilma-alan yritykset. Sertifikaattihaku.fi-sivustolta voi hakea sertifioituja rakennusterveysasiantuntijoita.
Terveydensuojeluviranomaiset voivat tehdä tutkimuksia ja selvityksiä epäillessään asumisterveyshaittaa. Terveydensuojeluviranomainen voi käyttää terveyshaitan selvittämiseksi myös ulkopuolista asiantuntijaa. Terveystarkastajat selvittävät, onko asunnossa esim. homevaurion aiheuttamaa terveyshaittaa, mutta eivät vaurion laajuutta tai korjausmenetelmää. Korjaustoimenpiteiden määrittäminen jää kiinteistön omistajalle, jonka on syytä teettää kuntoarvio tai -tutkimus päätöstensä perustaksi.
Mitä sisäilmaselvityksestä, kuntotutkimuksesta tai muusta vastaavasta pitää ainakin selvitä
- Ilmanvaihdon toimintaperiaate
- Toimiiko poistoilmanvaihtojärjestelmä (keittiö, WC ja pesutilat jne.)?
- Tuleeko oleskelutiloihin (makuu- ja olohuone) korvausilmaa?
- Löytyykö piirustuksista rakenteita, jotka vaativat lisätutkimuksia rakenteiden sisältä tehtävin kosteusmittauksin ja/tai avaamalla rakennetta?
- Pitääkö vesikatto vettä ja tuulettuvatko yläpohjan rakenteet?
- Tuulettuvatko muut rakenteet (ulkoseinät, alapohja, sauna)?
- Mihin sadevedet kulkeutuvat katolta ja talon vierustoilta?
- Salaojien olemassaolo ja kunto sekä perustuksien kunto
- Suihkutilan rakenteiden vesieristyksien kunto ja mahdolliset kosteusvauriot
- Vesijohtojen vuotaminen rakenteiden sisällä (pyöriikö vesimittari, vaikka kaikki hanat ovat kiinni)
- Voiko rakennusmateriaaleista tulla haitallisia päästöjä?
- Voiko maaperästä tulla radonia tai ulkopuolelta muita epäpuhtauksia?
Älä tilaa sisäilmaselvitystä tai kuntoarviota, jossa
- Mitataan vain pesuhuoneen pintakosteuksia
- Mitataan vain yksittäisiä sisäilman epäpuhtauksia
- Ilmanvaihdon toimintaa ei tarkasteta
- Tekijällä ei ole rakennusalan koulutusta
- Tekijällä ei ole näyttöä aikaisemmista kohteista tai asianmukaisesta koulutuksesta
- Tekijältä ei saa etukäteen hinta-arviota tehtävästä selvityksestä ja sen sisällöstä
- Tekijä ei suostu kirjalliseen sopimukseen
- Selvityksestä ei saa selväkielistä toimenpide-ehdotuksin varustettua raporttia
Parempi laiha sopu kuin lihava riita
Sisäilmaongelman paljastuessa etsitään usein sen aiheuttajaa ja maksajaa. Tärkeintä olisi kuitenkin laittaa rakennus mahdollisimman nopeasti kuntoon. Edullisin ja nopein ratkaisu löytyy yleensä sopimalla.
Ongelmatapauksessa asukkaan tai työntekijän kannattaa selvittää omat oikeutensa ja velvollisuutensa ongelman poistamiseksi. Apua saa esimerkiksi työpaikan työsuojeluorganisaatiolta, työterveyshuollolta tai järjestöiltä.
Vastuutapauksissa esimerkiksi asunnon ostajan ja myyjän välillä ajaudutaan helposti pitkäkestoiseen ja kalliiseen prosessiin. Oikeuskäsittelyt vaativat usein lukuisia selvityksiä ja monen eri asiantuntijan käyttämistä: asianajaja, lääkäri, rakennus- ja LVI-tekniikan sekä mikrobiologian asiantuntija, jne. Tämä on sekä henkisesti että taloudellisesti raskasta: kustannukset voivat nousta varsinaisia vaurioiden korjauskustannuksia suuremmiksi eikä lopputuloksesta ole koskaan varmuutta.
Kannattaa pitää kiinni oikeuksistaan, mutta pyrkiä välttämään pitkäkestoista riitelyä. Yleensä korjauskustannusten jakamisessa päästään sopuratkaisuun, kun kaikki oleelliset vikaan tai puutteeseen vaikuttavat asiat ovat eri osapuolten tiedossa. Joskus osapuolten kannattaa yhdessä hankkia riippumaton ulkopuolinen asiantuntija ratkaisemaan kiistatilanne. Kuluttajavalituslautakunta ratkoo asuntokauppa-asioissa maksutta kuluttajien riitoja.
Ongelmien ennaltaehkäiseminen
NEUVONTAPUHELIMET
Korjausneuvojat neuvovat kosteusvaurioihin, ilmanvaihto-ongelmiin, rakentamiseen ja muihin sisäilma-asioihin liittyvissä kysymyksissä. Jos puhelin on varattu, puhelu ohjautuu vastaajaan, johon voi jättää soittopyynnön. Asumisterveysliitto auttaa asumisterveysongelmiin joutunutta asukasta sekä neuvoo ja opastaa rakennuksen mahdollisia ongelmariskejä pohtivaa asukasta.
